utopista

Tänään oli taas vaakapäivä. Oon tällä viikolla siis yrittänyt vähentää vaa'alla käyntiä jokatoiseen päivään, mikä on todella vaikeaa. Miten ihmiset pystyvät käymään vaa'alla vain kerran viikossa? Tai jotkuthan eivät käy ollenkaan, heillä tosin ei luultavasti ole mitään ongelmia painonsa kanssa.

Olen lintsannut osan keskiviikosta, torstain ja tämänpäivän koulusta. Äiti kuvittelee, että minulla on oksennustauti. On ihanaa, kun hän ei tuputa minulle ruokaa, koska en voi tietenkään syödä mitään. Vatsalaukkunikin on tietenkin nyt todella pieni, jolloin voin syödä vähemmän.

Olen syönyt keskiviikkona ja torstaina yhteensä: 3 leipää, 3 lasia mehukeittoa, pakastemnsikoita voipaketillisen verran, 8 tai alle tortelliinia ja 5 pientä bataattikuutiota keittoliemessä. Olo on mahtava! En ole ikinä varmaan pystynyt syömään noin vähän.

Äitillä on aina kuitenkin keinonsa pilata tämäkin. Tänään iltaruuaksi on pitsaa, koska äiti ei jaksa tehdä ruokaa, kun isi on kavereiden kanssa ulkona. Isi kun yleensä tekee ruuan meillä. Olen varma, etten onnistu syömään pitsaa vain hieman. En ole siis tänään syönyt mitään ja yritän olla syömättä mitään muuta tuon pitsan lisäksi.

Vaaka näytti 58,4 kg. Minulle se on todella vähän. Muistan vieläkin sen päivän, kun menin aamulla vaa'alle ja se näytti 72,2 kg. Vielä 0,4 kg pudotettavana ja olen pudottanut n. 20% painostani. Vatsanikin oli tänään todella pieni, koska en ole syönyt. Miksi takapuoleni ei pienene ollenkaan? En malta odottaa, että olen tavoitteessani!

Vilma